Helsingin Sanomissa oli tänään (22.1.) ansiokas ja perusteellinen juttu eduskuntavaalien vaalirahoituksesta. Vaalikampanjoista on tullut kalliita ja rahaa on käytettävä, jos haluaa menestyä vaaleissa. On myös tärkeää, että rahoituksesta ja sen ehdoista puhutaan avoimesti. HS:n juttu oli hyvä keskustelunavaus aiheeseen.
Olen aina ollut yrittäjyyden ja vapaan markkinatalouden kannattaja. Minulle markkinatalous tarkoittaa avointa kilpailua, jossa on reilut pelisäännöt. Yhteiskunta hyötyy siitä, että yritykset kilpailevat ja parantavat palvelujaan. Yritysten kilpaillessa palvelujen laadulla ja hinnoilla asiakkaat hyötyvät. Samalla hyvin suunnitelluilla julkisilla ohjausmekanismeilla kuten päästökaupalla ja verotuksella voidaan ohjata yritysten toimintaa tehokkaasti yhteiskuntaa kehittävään suuntaan.
Vaalikampanjani slogan on ”Pelastetaan hyvinvointivaltio” – olen hyvinvointivaltion vahva kannattaja. Jotta voimme ylläpitää hyvinvointivaltion tarvitsemme toimivan ja kilpailukykyisen markkinatalouden. Markkinatalous on yrityksille ja yhteiskunnalle tehokkaampi ja reilumpi toimintaympäristö kuin vain muutamia yrityksiä suosivat markkinat tai erilaiset suunnitelmatalouden muodot. Menestyvät yritykset työllistävät ja maksavat veroja.
Vastasin Pro Markkinatalouden kyselyyn, johon HS:n jutussa viitataan. Sain yhdistykseltä 3 000 euron vaalirahoituksen, josta olen kiitollinen. Toimitin myös vastaukseni Helsingin Sanomille tiedoksi. Kaikki vastaukseni ovat luettavissa tämän blogin lopusta. Olen kaikissa eduskunta- ja kuntavaaleissa laittanut yhteensä hyvin suuren summan omaa rahaani kampanjaani. Usein olen pohtinut, että onko tämä mielekästä. Mutta minulla on vahva palo yhteiskunnalliseen toimintaan sekä voimakas kiinnostus ja mielestäni kokemus kansanedustajan tehtäviin.
Tulen jälleen käyttämään myös merkittävän summan omaa rahaani vaalikampanjaani – toivottavasti pääsen Arkadianmäelle.
Jos haluat auttaa vaalikampanjassani lahjoittamalla, se onnistuu helposti oheisesta linkistä:
https://donation.securycast.com/kokoomus-eduskuntavaalit?aid=1022
VASTAUKSENI PRO MARKKINATALOUDEN KYSYMYKSIIN:
1. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä.
Edistäisin vastuullista markkinataloutta erityisesti hyvin säädetyin kannustein sekä vastuuta ja
valinnanvapautta lisäten. Kaksi konkreettista esimerkkiä ovat päästökauppatyyppisten ratkaisujen edelleen kehittäminen ja mielellään laajentaminen useammalle toimialalle ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hyvät hinnoittelumallit johtavat taloudellisesti tehokkaisiin ratkaisuihin. Työmarkkinoilla haluaisin lisätä yritysten paikallista sopimista niin, että samalla turvataan työntekijöiden asema, mutta annetaan työpaikoille nykyistä enemmän sopimisen vapautta – viisaus asuu työpaikoilla.
Suomen kilpailukykyä parantaisin keventämällä työn verotusta sikäli kuin valtion talous antaa myöden. Verotuksen painopistettä tulee siirtää pois työn verottamisesta. Helpottaisin ulkomaisen työvoiman saantia – erityisesti nopeuttaen työlupien saantia. EU-tasolla pitää varmistaa riittävän tasokas ja laaja lobbausverkosto Suomen kansallisten etujen puolustamiseksi.
Yrittäjien asemaa parantaisin vähentämällä turhaa byrokratiaa, esimerkkeinä erilaisten ammattitaitokorttien muuttaminen näyttötutkintotyyppisiksi – ei ole mielekästä, että ammattinsa hyvin osaavien tulee istua viiden vuoden välein korttikoulutuksissa, näyttöjen pitäisi riittää, kun tätä (esimerkiksi kuljettajakortit) on tehnyt ammatikseen jatkuvasti. Julkisia hankintoja tulee avata
enemmän myös pienemmille yrityksille ja julkisten toimijoiden omien yritysten toimintaa tulisi rajoittaa tai jopa kieltää (inhouse-yritykset).
2. Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)?
Pääomavaltaisten investoivien yritysten rahoitushaasteita helpottaisin joko suurentamalla poisto-oikeuksia, jolloin ei tarvitsisi ”lainata rahaa valtiolle” maksamalla tuloksesta veroa, kun investoinnit ovat vielä rasittamassa. Tällöin syntyvää tulosta voisi käyttää enemmän lainojen maksamiseen. Tai vaihtoehtoisena ratkaisuna voisi olla Viron mallinen osinkoverotus, jossa veroa maksetaan vasta,
kun yhtiöstä nostetaan osinkoa.
Yrittäjien riskin kantoa tulee kannustaa jatkossakin jonkinlaisella veromallilla, nykyinen listaamattomien osakeyhtiöiden verotus on kannustava. Mallin haittapuolina saattavat olla listaamiskynnyksen nouseminen ja/tai se, että malli ei kannusta kasvuyrityksiä, joilla on ohut tase.
3. Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?
Julkinen tuotanto tarvitsee ehdottomasti tuekseen yksityistä palveluntuotantoa ja nykyistä enemmän. Hyvinvointialueiden halu luoda omia yhtiöitä, joilta ostavat palvelut ei ole markkinatalouden kannalta tervettä. Valinnanvapauden lisääminen joko palvelusetelein ja/tai Kela-korvauksia voimakkaasti nostaen antavat kuluttajille aidon mahdollisuuden valita ja yrityksille mahdollisuuden kasvaa. On suorastaan hämmentävää, että hyvinvointialueet perustavat jopa omia kalliita taksikuljetusten välitysjärjestelmiä ja -organisaatioita, vaikka markkinoilla on useita toimivia kilpailevia välityspalveluita.
4. Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista?
Tutustuin jo parikymmentä vuotta sitten Torontossa Kanadan pisteitysjärjestelmään, jossa he pisteyttivät maahanmuuttajia niin, että saivat osaavaa työvoimaa. Samoin tutustuin noin 15 vuotta sitten Alankomaiden järjestelmään, jossa työvoimaviranomaiset ryhtyivät hankkimaan ulkomailta osaajia yrityksille sekä velvoittivat kaikki maahantulijat opiskelemaan maan kieltä. Suomessa voitaisiin kehittää malleja vastaaviin suuntiin sekä erityisesti helpottaa ja nopeuttaa EU-alueen ulkopuolisen työvoiman työlupien saantia.
Sisäisesti kehittäisin ainakin ammatillisen koulutuksen oppisopimuksia laajemmin samantyyppisiksi kuin Saksassa – olen pari kertaa käynyt tutustumassa. Pohjanmaalla alkoi juuri kokeilu kemianteollisuudessa, jossa jo 16-vuotiaat voivat aloittaa palkallisen oppisopimuskoulutuksen. Tässä mallissa on paljon saksalaistyyppistä, toivottavasti Pohjanmaan kokemukset rohkaisevat
laajentamaan kokeilua muuallekin.
TE-palveluihin tulisi saada lisää resurssia. (Nuoret) työttömät kieltäytyvät usein keikkatyyppistä osa-aikaisista töistä, koska sovitellun päivärahan päätökset voivat kestää liian kauan.
5. Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa?
Suomella tulee olla hyvin aktiivinen rooli Euroopan Unionissa. EU on meille pienenä ja hivenen syrjässä olevana maana hyvin tärkeä. Suomi on innovatiivinen ja valmis ottamaan uusia toimintatapoja ja teknologioita käyttöön sekä uskon, että pärjäämme kilpailussa. Suomen kannattaa pyrkiä vähentämään turhia maakohtaisia markkinoiden suojauksia – meillä on mahdollisuus voittaa markkinoita. Toisaalta Suomen tulee muistaa ja uskaltaa puolustaa omia kansallisia etujaan (esim. ennallistamisasetuskeskustelu). Ylpeänä ja pystypäin Euroopassa.
6. Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin? Tuulivoiman takuuhinnat saattoivat olla aikanaan aika kalliit yhteiskunnalle (ja hyvin kannattavat
joillekin yrityksille), mutta ne nopeuttivat tehokkaasti toimivien tuulivoimamarkkinoiden kehittymistä. Vastaavan tyyppisillä, mutta hyvin asetetuilla kannusteilla voidaan nopeuttaa uusien markkinoiden syntymistä (esim. sähköautojen latauspaikoille väliaikaisia kannusteita). Samaan aikaan on hyvin tärkeää yrittää olla niin kilpailuneutraali kuin mahdollista erilaisten kilpailevien ratkaisujen kesken. Toisaalta julkisten hankintojen ehtoja on jatkuvasti kehitettävä kohti innovatiivisia hankintoja, jotka mahdollistavat uusien ratkaisujen käyttöönoton – vain halvin hinta ei saisi ratkaista.